RATSASTUS HARRASTUKSENA
Suomessa on ratsastuksen harrastajia 150.000 ja se on maamme kolmanneksi suosituin nuorison urheilulaji. 43 % ratsastuksen harrastajista on alle 18-vuotiaita ja heistä 94 % on tyttöjä ja naisia. Ratsastusta voi harrastaa kaikkina vuodenaikoina.
Ratsastus on edullinen harrastus. Ratsastustunnin keskihinta on
Suomessa noin 20 euroa. Hintaan sisältyy ammattitaitoisen
opettajan palvelut, puitteet ja koulutettu opetushevonen.
Keskikokoisessa ratsastuskoulussa käy 150-200 oppilasta
viikossa ja nuoret viettävät siellä 800-1000
tuntia vapaa-aikaa joka viikko. Vammaisille ratsastus on myös
tunnustettu liikunta-, kuntoutus- ja terapiamuoto.
Ratsastus on harrastus, joka opettaa nuorille vastuuseen kasvamista
Alussa ollut ihastus hevosiin on muuttunut ystävyydeksi ja
luottamukseksi ihmisen ja hevosen välille. Ratsastajan,
hoitajan ja hevosen välille kasvaa molemminpuolinen tuntemus
ja luottamus: ihminen luottaa hevosen älykkyyteen ja oppimis-
ja yhteistyökykyyn ja hevonen luottaa ihmiseen vastuullisena
lauman johtajana. Ratsastus on liikuntamuoto, joka
kehittää fyysistä kuntoa ja tasapainoa,
tahdin ja rytmin tajua. Sitä voivat harrastaa samanaikaisesti
sekä naiset että miehet, lapset ja nuoret. Ratsastus
on siis erittäin tasa-arvoinen harrastus- ja liikuntamuoto.
Ratsastus on luonnonmukainen ja vihreä harrastus. Hevonen ei
pidä meteliä, ei vahingoita luontoa eikä
saastuta. Se on harrastusväline, joka kuluttaa
heinää ja tekee siitä maailman parasta
kukkalannoitetta.
Suomessa on yli 70.000 hevosta, näistä 68.000 on rekisteröityjä. Lämminverisiä ratsuhevosia oli vuonna 2007 rekisteröitynä 14.900, poneja 8.500 ja suomenhevosia 19.700, joista ratsukäytössä on noin 4.300. Yhteensä ratsukäytössä on noin 27.700 rekisteröityä hevosta. Lämminveriravureita on 24.900. Vuonna 2007 Suomessa syntyi 294 ratsuvarsaa ja 527 ponia.
Hevoset työllistävät maanviljelijöitä, eläinlääkäreitä, ratsastuksenopettajia, valmentajia, ohjastajia, kengitysseppiä, tallinhoitajia, tarvike- ja valjasvalmistajia sekä -korjaamoja, suoraan tai välillisesti yli 10.000 ihmistä.
RATSASTUS URHEILUSEURATOIMINTANA
Ratsastus urheiluseuratoimintana on kilpailutoimintaa. Suomessa järjestetään vuosittain noin 140 kansallista ratsastuskilpailua eri lajeissa. Lisäksi alue- ja seurakilpailuja järjestetään yli tuhat eri puolilla maata. Ratsastus on niitä harvoja lajeja, joissa amatöörit ja ammattilaiset, naiset ja miehet ja jopa juniorit ja seniorit kilpailevat samoissa luokissa, paitsi vikellyksessä.
Ratsastuksen olympialajeja ovat este-, kenttä- ja kouluratsastus sekä paralympialaji vammaisratsastus. Muita kilpailulajeja ovat islanninhevos-, lännen- ja matkaratsastus, valjakkoajo sekä vikellys.
Kouluratsastus on arvostelulaji kuten taitoluistelu ja rataesteratsastuksessa lasketaan virhepisteet ja suoritukseen käytetty aika. Kenttäratsastus koostuu kolmesta erillisestä osakilpailusta, kouluratsastuksesta, rataesteratsastuksesta ja maastoesteratsastuksesta.
Lännenratsastus, (western riding) perustuu käytännön hevosmiestaitoon, jota karjapaimenet yli sata vuotta sitten tarvitsivat käsitellessään karjaa ja hoitaessaan tilojaan Amerikan mantereella. Matkaratsastus voidaan käydä nopeuskilpailuna tai ihanneaikaratsastuksena. Valjakkoajossa lasketaan virhepisteet ja suoritukseen käytetty aika. Vaikka valjakkoajo ei itse asiassa ole ratsastusta, kuuluu se silti Suomen Ratsastajainliiton toimintaan. Vikellys on taitovoimistelua liikkuvan hevosen selässä ja se on arvostelulaji.
Suomen Ratsastajainliito ry (SRL) on maamme vuonna 1920 perustettu ratsastusurheilun keskusjärjestö ja se on Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n (SLU) jäsen.
Suomen Ratsastajain liitto
ry www.ratsastus.fi
Suomen Liikunta ja Urheilu ry www.slu.fi